Mitä on agentiivisuus?

Elämme ajassa, jossa puhumme tekoälyagenteista, joten on hyvä pysähtyä pohtimaan: missä ja miten agentiivisuus ylipäätään ilmenee? Toisin sanoen, mikä tai kuka voi vaikuttaa johonkin, missä ja miten?

Tässä kohtaamme heti yhden klassisen filosofisen kysymyksen: edellyttääkö vaikuttaminen aina jonkinlaista aikomusta? Täytyykö taustalla olla joku, joka tietoisesti haluaa vaikuttaa asioihin, ennenkuin kutsumme tätä agentiivisuudeksi?

Ihmiset toimivat usein yrittäen päästä joitain tavoitteita kohti. Me haluamme jotakin—rahaa, vaikutusvaltaa tai vaikkapa lomaa ja aikaa itsellemme—ja tiedämme, että voimme tehdä jotain saavuttaaksemme sen. Selkeä tunne siitä, että pystymme vaikuttamaan omaan elämäämme, on sisäistettyä agentiivisuutta. Se voi jopa muuttua addiktiiviseksi: haluamme yhä enemmän, mitä tahansa, mitä vain voimme saada!

Samalla on selvää, että toimintamme maailmassa synnyttää monenlaisia vaikutuksia, myös sellaisia, joita emme ole tarkoittaneet. Vaikka olen yleisesti ottaen optimistinen ihminen, pidän vanhasta englanninkielisestä sanonnasta: “The road to hell is paved with good intentions.” Toisin sanoen, vaikka haluni vaikuttaa asioihin voi lähtökohtaisesti olla hyvä, asiat menevät usein eri tavalla kuin olin ajatellut—ja joskus jopa katastrofaalisesti!

Ehkä juuri siksi, että tiedämme—vaikka joskus haluaisimmekin unohtaa—etteivät tekomme aina onnistu yhtä hyvin kuin toivoimme, tämä vaihteleva tietoisuus heijastuu myös siihen, miten suhtaudumme uusiin teknologisiin konsepteihin, kuten tekoälyagentteihin. Jopa ideoiden tasolla ne tuovat kysymyksiä ja reaktioita kuten: Mitä kaikkea ne oikein osaavatkaan? Ja myös: Mitä kaikkea ne tulevat meille ihmisille tekemään—tahattomasti tai tarkoituksella?

Tässä yhteydessä onkin tärkeää kysyä: miten ymmärrämme tekoälyagenttien agentiivisuuden? Milloin ne vain toteuttavat ohjelmoituja tehtäviään, ja milloin alamme ajatella niiden “tekevän” jotain omasta aloitteestaan? Ja ennen kaikkea—miksi me ylipäätään personoimme tekoälyä ja ajattelemme sen toimivan omasta tahdostaan?

Näihin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia, mutta niiden tarkastelu on olennaista, kun haluamme ymmärtää, miten tekoälyä kehitetään, miten siitä puhutaan ja miten se lopulta muokkaa yhteiskuntaamme.

Juuri tästä syystä tarjoamme uuden koulutuksen, joka tuo esiin antropologisen näkökulman tekoälyyn ja sen agentiivisuuteen. Koulutuksessa tarkastelemme, miten kieli, kulttuuriset käsitykset ja historiamme muiden teknologisten innovaatioiden kanssa vaikuttavat siihen, miten ymmärrämme ja käytämme tekoälyä.

Mieti, kuinka usein kuulemme väitteitä kuten “Tekoäly vie työpaikkamme” tai “Tekoäly mullistaa terveydenhuollon.”  Nämä laajat julistukset käsittelevät tekoälyä monoliittisena, lähes mystisenä voimana, hämärtäen mukana olevat erityiset teknologiat, kyvyt ja rajoitukset. Kielelliseen antropologiaan pohjautuvien harjoitusten kautta osallistujat oppivat tunnistamaan eri malleja ja kehittämään täsmällisempiä tapoja keskustella tekoälyteknologioista. Tämä täsmällisyys ei ole vain akateemista – se johtaa selkeämpään ajatteluun, parempaan päätöksentekoon ja tehokkaampaan viestintään sidosryhmien kanssa.

Koulutuksessa perehdymme käytännön tapauksiin, mukaan lukien analyysiin julkisesta keskustelusta merkittävien tekoälykehitysten, kuten AlphaGon ja suurten kielimallien, ympärillä. Nämä tapaukset osoittavat, miten kielelliset mallit ja kulttuuriset kertomukset muokkaavat sekä yleistä käsitystä että ammatillista käytäntöä tekoälyn kehittämisessä ja käyttöönotossa.

Koulutus tarjoaa työkaluja:

1. Kielellisten valintojen vaikutusten analysointiin tekoälykeskustelussa
2. Yleisten narratiivien kriittiseen tarkasteluun
3. Täsmällisempään tekoälyviestintään
4. Kulttuuristen kertomusten vaikutusten tunnistamiseen teknologian käyttöönotossa
5. Teknisen ja yhteiskunnallisen keskustelun yhdistämiseen

Koulutuksen päätteeksi osallistujilla on syvempi ymmärrys tekoälystä kulttuurisena ja kielellisenä ilmiönä sekä käytännön taitoja tekoälykeskustelujen käymiseen tarkemmin ja itsevarmemmin. Aikana, jolloin tekoälyyn liittyy paljon hypeä ja väärinkäsityksiä, on entistä tärkeämpää osata analysoida kriittisesti sen ympärillä olevia kertomuksia ja viestiä sen todellisuudesta selkeästi.

Kutsumme sinut mukaan syventymään näihin kysymyksiin ja kehittämään tarkempia, kriittisempiä ja käytännönläheisempiä tapoja ajatella ja puhua tekoälystä!