Kyberturvan kruununjalokivet – Miten pidät ne turvassa?

Kyberturvallisuus on ennen kaikkea priorisointia. Useimmilla organisaatioilla on rajallinen määrä aikaa, rahaa ja resursseja käytettävissä turvallisuuden kehittämiseen. Siksi on järkevää keskittää panostukset kaikkein tärkeimpien kohteiden suojaamiseen ulkopuolisilta uhilta. 

Kyberturvallisuudessa puhutaan usein kruununjalokivistä – oletko miettinyt, mitkä ne ovat juuri teidän organisaatiossanne? Mitä ilman organisaationne ei voi toimia?

Kruununjalokivet tarkoittavat organisaation kaikkein arvokkaimpia ja kriittisimpiä tietoja, järjestelmiä ja palveluita. Ne ovat resursseja, joiden vaarantuminen voisi aiheuttaa merkittävää haittaa toiminnalle, maineelle tai taloudelle. 

Kruununjalokivien suojaaminen alkaa niiden tunnistamisesta. Organisaation tulee kartoittaa kaikki kriittiset tiedot ja järjestelmät, jotka ovat toiminnan kannalta välttämättömiä. Huomioitavaa on, että nämä kohteet eivät välttämättä itsessään ole kruununjalokiviä, mutta kohdennettu tutkiminen auttaa löytämään ne. Kartoitettavia asioita voivat olla esimerkiksi: 

• Asiakas- ja henkilötiedot 
• Taloudelliset tiedot 
• Tuotannon ohjausjärjestelmät 
• Liiketoiminnan kannalta keskeiset prosessit 
• Operatiivinen tieto / data 
• Fyysiset toimitilat 
• Organisaatio, henkilöstö, osaaminen, hallinto 

Kruununjalokivien tunnistaminen ei aina ole yksinkertaista. Osa kohteista on ilmiselviä, mutta arvokkaita resursseja voi löytyä myös yllättävistä paikoista. Esimerkiksi jokin tukiprosessin yksityiskohta voi osoittautua kriittiseksi – sen toimimattomuus saattaa pysäyttää koko organisaation. 

Kun kruununjalokivet on tunnistettu, seuraava vaihe on arvioida niiden nykyinen kyberturvallisuuden tila. Tämä tarkoittaa: 

• Suojaustason selvittämistä 
• Mahdollisten haavoittuvuuksien tunnistamista 
• Kehitystoimenpiteiden määrittelyä 

Jos kohteita on paljon, arviointi voi olla työlästä. Toisaalta tällöin voi myös kysyä ovatko kaikki aidosti kruununjalokiviä. Jälleen korostuu priorisointi ja resurssien tehokas käyttö. 

Ihannetilanteessa kriittiset korjaukset tehtäisiin heti. Jos se ei ole mahdollista, toimenpiteet kannattaa kirjata tehtävälistalle ja toteuttaa tärkeysjärjestyksessä niin nopeasti kuin resurssit sallivat. 

Kehitystoimenpiteet voivat sisältää esimerkiksi: 

• Tietoturvakäytäntöjen päivittämistä 
• Henkilöstön kouluttamista 
• Teknisten suojausten parantamista 
• Jatkuvaa seurantaa ja valvontaa 

Jos oma organisaatio ei kata kaikkea tarvittavaa osaamista, ulkopuolinen kumppani voi tuoda merkittävää lisäarvoa – jo pienelläkin panostuksella. 

Kyberturvallisuus ei ole koskaan valmis. Se vaatii jatkuvaa kehittämistä ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Organisaation kannattaa jakaa tietoa, hyödyntää parhaita käytäntöjä ja tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. 

Entä kruununjalokivien jälkeen? Organisaatiolla on varmasti muitakin suojattavia kohteita, vaikka ne eivät olisi prioriteettilistan kärjessä. Näitä ei saa unohtaa – vaikka hyökkäys ei pysäyttäisi koko toimintaa, seuraukset voivat silti olla merkittäviä. Listaa ja priorisoi myös nämä tehtävälistalle ja vie niitä eteenpäin. 

Kruununjalokivet ovat organisaation arvokkaimpia aarteita, ja niiden suojaaminen on ensisijaisen tärkeää. Tunnistamalla, arvioimalla ja kehittämällä kyberturvallisuuttaan organisaatiot voivat varmistaa toimintansa jatkuvuuden ja selviytymiskyvyn myös tulevaisuudessa.

Piiskun kokeneet kyberturvallisuuden asiantuntijat auttavat mielellään – ota rohkeasti yhteyttä!