Keskustelu yksityisten ja julkisten toimijoiden välisestä yhteistyöstä on vilkasta. Yhteiskunnan ydintoimintojen haavoittuvuus ja riippuvuussuhteet yhteiskunnan eri toimijoiden välillä on asia, jota on korostettu niin vuoden 2024 lopussa julkaistussa Puolustusministeriön puolustusselonteossa kuin Turvallisuuskomitean yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa, joka julkaistiin vuoden 2025 alussa. Euroopan maiden tarve nostaa puolustusmateriaalin tuotantoa radikaalisti on uusien liiketoimintamahdollisuuksien ansiosta tuonut oman lisänsä julkiseen keskusteluun. Uudet liiketoimintamahdollisuudet ovat kuitenkin vain yksi, joskin tärkeä osa yhteistyötä, joka tulisi huomioida keskustelussa.
Yksityisten yritysten ja Puolustusvoimien välinen yhteistyö on noussut miltei päivittäiseksi keskustelunaiheeksi julkisessa keskustelussa. Syitä on monia. Sota Ukrainassa, Suomen liittyminen puolustusliitto NATO:on, epävarmuus Suomen lähialueilla ja kansainvälisessä politiikassa näkyvät päivittäisessä uutisvirrassa. Puolustusvoimat yhtenä turvallisuustoimijana ei ole kuitenkaan ainoa taho, jonka merkitys on suuri poikkeusolojen toimijana. Puolustusvoimien tarve, jopa riippuvuus yksityisten toimijoiden osaamisen hyödyntämiselle muiden yhteiskunnan julkisten toimijoiden tavoin on yksiselitteisesti asia, jota ei voida sivuuttaa.
Yhteistyön syventäminen ja siinä ilmenevät haasteet ovat konkretisoituneet puolustusmateriaalin kehittämiseen liittyvän innovaatiotoiminnan ympärillä. Keskustelu on tuonut esiin samankaltaiset haasteet, joita kansainvälinen tutkimus käsitellyt jo vuosien ajan. Tarpeeton vastakkainasettelu uusia suorituskykyjä kehittävien yritysten ja julkisten toimijoiden välillä on saattanut jättää varjoonsa myös ne edistysaskeleet, joita on saavutettu. Toisaalta saavutettujen positiivisten tulosten liiallinen korostaminen on saattanut viedä uskottavuutta tuloksilta. Ilmiö ei ole millään tapaa ainutlaatuinen rahoitusta hakevien ja tarvitsevien yritysten parissa. Ilmiö korostuu puolustusvälineteollisuuden toimintakentässä, jossa sotatarvikkeeksi hyväksyttävän tuotteen kehityskaaret ovat pitkiä.
Miten yksityisen ja julkisen toimijan välistä yhteistyötä tulisi kehittää? Mitä ratkaisumalleja yksityiset toimivat voivat tarjota julkisille toimijoille, erityisesti turvallisuustoimijoille? Yksiselitteistä vastausta ei ole. Aiheen ympäriltä löytyy paljon tutkittua tietoa, jonka avulla yhteistyössä havaittuja haasteita on helpompi kohdata. YE everstiluutnantti, DI, ST Ilkka Ikosen pitkä ja kattava tutkimustyö on hyvä aloitus aihepiiriin. Tutkimuksissaan hän tuo selkeästi esiin projektiluontoisen yhteistyön menestyksessä vaadittavat seikat. Selkeä ja helposti lähestyttävä suomalainen teos ”How to win next modern war?” käsittelee Ukrainan puolustusvoimien ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä poikkeusoloissa. Lippueamiraali Jukka Anteroinen on myös tutkinut aihetta erittäin kattavasti. Hänen väitöskirjansa ” Enhancing the development of military capabilities by a systems approach” on hyvä kuvaus suorituskyvyn kehittämisen haasteista. Kirjoittajan oma tutkimus käsittelee aihepiiriä kattavasti usean julkaisun verran. Kansainvälinen tutkimus aiheesta on myös erittäin kattavaa. Haasteena on tehdyn tutkimuksen suuri määrä, ei aiheen tutkimattomuus.
Kirjoittaja haluaa korostaa, että kahden hyvin erilaisen organisaation yhteistyö vaatii yhteisen kielen, tavan luoda yhteistyötä, jolla eri lähtökodista toimivat tahot pystyvät rakentamaan pitkäkestoisen yhteistyön. Tavoitteiden, välitavoitteiden, prosessien tuotosten selkeä ja yksiselitteinen kuvaaminen ja ymmärtäminen on onnistumisen keskiössä. Tähän lopputulokseen pääsemiseksi on olemassa menetelmiä. Pelkät menetelmät eivät kuitenkaan takaa onnistumista. Menetelmän hallinta ja osapuolten erilaisten näkemysten, kielen ja tavoitteiden yhteensovittaminen vaatii erityisosaamista. Tähän yhteensovittamiseen tarvitaan henkilöitä, joilla on kosketuspintaa niin yksityiseen kuin julkiseen toimijaan. Nämä henkilöt pystyvät tutkittuun tietoon peilaten toimimaan yhteyshenkilöinä ja toiminnan moderaattoreina.
Turvallisuus- ja puolustussektorilla vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja systemaattista otetta. Piisku on tukenasi koko matkalla!
Ota yhteyttä ja katsotaan, miten voimme auttaa teitä eteenpäin!
Kirjoittaja Markus Häyhtiö
Markus Häyhtiö. Vapaa tutkija, sotatieteiden tohtori, on toiminut erilaisissa kehitys- ja koulutustehtävissä koko työuransa ajan. Ennen vapaan tutkijan roolia hän toimi Maanpuolustuskorkeakoulun Operaatiotaidon ja taktiikan oppiaineen johtamassa tutkimusverkostossa ja -hankkeessa. Aiemmin hän on työskennellyt lehtorina, koulutuspäällikkönä sekä erilaissa kehitys-ja sidosryhmäyhteistyötehtävissä. Palveluprosessien ja kyvykkyyksien kehittäminen vaatimushallintaa hyödyntäen on Häyhtiön osaamisen keskiössä. Tutkimustyössään hän on keskittynyt tutkimaan yksityisten sotilaspalveluiden ja julkisen toimijan välistä yhteistyötä. Häyhtiö ja Piisku Oy tekevät yhteistyötä tieteellisen tutkimuksen, vaatimustenhallinnan, organisaatioiden kehitystyön johtamisen sekä puolustus- ja turvallisuusalan asiantuntemuksen saralla.
Tässä kirjoituksessa on hyödynnetty AI:n luomia kuvia.